Kajaanin kaupungin esittely lähes 50 vuotta sitten

Kajaani, Oulujärven ulappain ja Sotkamon selkien välissä, Koivukosken kuohujen ja Ämmän ärjyjen partaalla, on jo varhain ollut paikka, jossa idän ja lännen miehet kohtasivat toisensa. Tälle v. 1604 perustetun linnan suojissa yhä kehittyneelle markkinapaikalle Pietari Brahe 6.3.1651 antoi kaupunkioikeudet. Vihollinen sitä usein ahdisti, jopa kerran (v. 1716) sen täydellisesti tuhosi räjäyttäen samalla Kajaaninlinnan.

Kun seutu oli syrjäinen ja liikenneyhteydet heikot, vietti Kajaani kauan kituvaa elämää. Vasta rautatien valmistuttua (v. 1904) ja Kajaani Oy:n aloitettua toimintansa (v. 1907) se alkoi ripeästi kasvaa ja on nyt kehittynyt huomattavaksi teollisuuskaupungiksi, jonka väkiluku on yli 11 000. Sen kosket antavat valoa koko Kainuulle ja voimaa tehtaille, jotka tuottavat puunjalosteita toistasataatuhatta tonni/standarttia vuodessa. Kaupunkiin on pystytetty muistopatsas Elias Lönnrotille, jonka käsistä täällä valmistui Kalevala v. 1835. 300-vuotiset perinteet omaavan lyseon ja puolivuosisataisen seminaarin rinnalle on saatu kauppa- ja ammattikoulu ja viimeksi tyttölyseo.

Tervankuljetus on tyrehtynyt, Oulujoen koskiliikenne on lakannut, mutta tilalle on avattu Emäjoen koskireitti Suomussalmella. Hyvine liikenneyhteyksineen, vaihtelevine ympäristöineen, mainioine kesä- ja talviurheilumahdol-lisuuksineen sekä erinomaisine hotelleineen, ansaitsee Kajaani koti- ja ulkomaisten matkailijapiirien suosion.