Mihin meillä on kiire?

"He lähtivät kiireesti..." Luuk. 2:16.

Joulun kynnyksellä riittää kiirettä kodeissa, teillä, tavarataloissa, kaikkialla. Me useimmat olemme noissa kiireissä mukana. Haluamme tehdä kaiken suuren juhlan onnistumiseksi. Kärsimättöminä saatamme kyllä paheksua "kaupallista joulua" ja huokaista, että joulunhan pitäisi olla rauhan juhla, mutta kiireemme jatkuu. Teemmekö väärin kun olemme kiireisiä?

Yllä oleva Raamatun jakeen alku "He lähtivät kiireesti ..." on otettu jouluevankeliumista, ensimmäisen joulun kuvauksesta. Sekin puhuu kiireestä. Tuo kiire johtui ilosanomasta, jonka paimenet olivat saaneet kuulla: Tänään on teille Davidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Paimenille tuli kiire lähteä katsomaan ja kunnioittamaan vasta syntynyttä maailman Vapahtajaa.

On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mihin meillä tänään on kiire. Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Luulen, että monen meidän kiireessä on kuitenkin pohjimmiltaan paljon samaa kuin paimenten kiireessä. Haluamme valmistaa Vapahtajan syntymäjuhlaa koteihimme. Haluamme muistaa kortein, lahjoin, vierailuin ja yhteydenotoin sukulaisiamme ja ystäviämme juuri Hänen syntymäjuhlanaan. Teemme sen kiitollisina siitä, että Jumala antoi Jeesuksen meille suurimmaksi lahjaksi ja muisti meitä "kuoleman varjon maassa" eläviä anteeksiantamuksen, rauhan ja rakkauden sanomalla. Tästä näkökulmasta katsottuna "kaupallisen joulun" edustajatkin ovat hyvällä asialla ja auttavat meitä valmistamaan kauniin Jeesuksen syntymäpäiväjuhlan. Meistä itsestämme riippuu, mitä pidämme tärkeimpänä joulussamme, otammeko ilosanoman uskossa vastaan ja juhlimmeko Vapahtajaa joulun päävieraana.

Kiireen keskeltä mekin varmaan suuntaamme askeleemme sinne, missä julistetaan joulun ilosanomaa. Kristillinen seurakunta kuuluttaa tämänkin ajan keskellä: teille on syntynyt Vapahtaja, sinulle ja minulle. Hän on syntien sovittaja ja iankaikkisen pelastuksen tuoja sukupolvesta toiseen.