Juntuset 1/1999

Sisältö:

Puheenjohtajan palsta
Mihin meillä on kiire?
Juntuset Juuassa
Juntusetko mongoleja?
Kajaanin Kesäniemessä 1923
Sukuvaakunasta
Sihteerin mietteitä
Helmestys Hyrynsalmen reitillä
Juntusten vanhoja valokuvia
Sukupuuta rakentamaan ajautunut
North American Juntunen research
Sukirjaa myynnissä

Kansilehti

Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen
Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos

Juntusetko mongoleja?

    Viime vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa Juntusten suku I osa esitetään nimemme alkuperästä kaksi erilaista selitystä. Itse yhdyn mieluummin juntu ´polku´-selitykseen, koska sanalla on todella vanhat ja laajat juuret.

    Vuonna 1988 olin tutkimusmatkalla Mongoliassa. Eräänä päivänä keskustelin professori G. Suhbaatarin kanssa. Tämä Mongolian suuruuden ajan tutkija vilkaisi nimikorttiani ja kysyi: Mitä nimenne tarkoittaa? Ilman pidempiä selityksiä vastasin nimemme tarkoittavan metsästäjää. Olin saanut tällaisen mielikuvan jostakin sanakirjasta. Pelkkä tavallinen metsästäjä, eikö siihen liity mitään muuta? kysyi mongolitiedemies. Kun kerroin nimen tarkoittavan laajasti käsiteltynä eränkävijää, Suhbaatar innostui. Meidän halhamongolien kielessä sana jun-dun tarkoittaa eränkävijää. Kansallisoopperamme paras baritonilaulaja on nimeltään Jundun. Menkää oopperaan ja tutustukaa!

    Tuossa vaiheessa aloimme molemmat nauraa ja totesimme, ettei pätevyytemme riitä kielitieteellisiin päätelmiin. Oopperaan en myöskään ehtinyt.

    Asia jäi kuitenkin mieleeni hauskana sattumana. Tieteen historiassa on monta esimerkkiä sattumasta, joka on pohjautunut todellisuuteen tai johtanut oikeaan tulokseen. 1200-luvulla Tsingis-kaanin johtamat mongolit lähtivät valloitusretkelle länteen ja saivat haltuunsa koko Venäjän. Lännessä Novgorodin ruhtinas maksoi mongoleille veroa, jolloin kaanien veronkantajat liikkuivat laajalla alueella. Muistettakoon, että ennen Pähkinäsaaren rauhaa 1323 suuri osa nykyistä Suomea kuului Novgorodin nautinta-alueeseen ja sitä kautta mongolien valtakuntaan. Ei ole lainkaan mahdotonta, että jundun-veronkantajat liikkuivat muinaisten suomalaisten keskuudessa. Venäjän historiassa tiedetään mongolien matkoillaan liikkuneen ilman naisia, ja että he käyttivät paikallisia naisia tarpeidensa tyydyttämiseen. Lapset saivat usein isänsä nimen - siis tässä tapauksessa jundun jäi pysyväksi osaksi suomalaista nimistöä.

    Toisaalta on muistettava mongolien ottaneen palvelukseensa alistamiensa kansojen edustajia. Voi hyvinkin olla, ettei meissä ole mongoliverta, mutta nimi tulee joka tapauksessa mongoleilta.

    Viime vuosisadalla kehitettiin teoria suomalaisten altailaisesta lähtöalueesta. teoria on nyttemmin asetettu kyseenalaiseksi. Se ei meitä Juntusia häiritse. Olemme kauempaa, sotaisen Tsingis-kaanin hurjien ratsumiesten jälkeläisiä.